Myös työolosuhteet, työsuhteen ehdot ja urakehitys kuuluvat tasa-arvoon

Tasa-arvoon liittyviin asioihin törmätään niin meidän jokaisen keskinäisessä arkipäivässä  kuin myös työelämässä. Periaatteessahan tasa-arvo on ”selvä juttu”, kaikkihan me olemme pohjimmiltamme tasa-arvoisia. Se sanotaan eri laeissa ja YK:n ihmisoikeusjulistuksessa, mutta silti me törmäämme tasa-arvoisuuden kysymyksiin päivittäin.

Osasyy tasa-arvon jatkuvaan pohdintaan ja tulkintaan on varmasti monimuotoistunut maailma. Kysymystä ei voi enää tarkastella pelkästään naisen ja miehen välisenä tasa-arvona, vaan sitä joudutaan tarkastelemaan myös suhteessa erilaisiin sukupuolimäärityksiin, etnisiin ryhmiin, uskointoihin ja kulttuurisiin lähtökohtiin kuin suhteessa ikään ja erilaisiin kokemustaustoihin.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Ei pelkkä nais/mies-asetelma

Tasavertaisuus ja tasa-arvo työpaikoillakaan ei ole pelkkä naisten ja miesten samapalkkaiskysymys. Se on kysymys myös samanlaisten työolosuhteiden, työehtojen ja yhdenvertaisen urakehityksen mahdollistamisesta jokaiselle riippumatta ”erilaisuudesta”.

Suomessa on tasa-arvolaki, joka määrää työnantajan valvomaan, että tasa-arvo työpaikalla toteutuu ja ettei työpaikalla syrjitä ketään. Jos työntekijä esimerkiksi tuntee tulevansa syrjityksi sukupuolensa vuoksi, niin hän voi lakiin vetoamalla pyytää ohjeita ja apua vaikkapa tasa-arvovaltuutetulta asiansa selvittämiseksi.

Tasa-arvolaki määrittelee sukupuoleen perustuvan syrjinnän muodot ja kieltää ne.  Tämä syrjinnän yleiskielto koskee pääsääntöisesti kaikkia yhteiskuntaelämän alueita ja kaikkia tilanteita, joissa syrjintää voi esiintyä.

Työelämän tasa-arvokysymykset nousevat esiin pääasiassa siksi, että yhä naiset ja miehet usein asetetaan eri asemaan sukupuolensa perusteella. Jatkuvasta edistyksestä huolimatta naisen ja miehen asema vaikkapa työtehtävissä etenemisessä herättää yhä kysymyksiä. Tasa-arvoisesta ja yhdenmukaisesta kohtelusta syntyy keskusteluja usein myös etnisestä näkökulmasta.

Kun lasikatto rikkoutuu

Osoitus siitä, että tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys, on muun muassa se, että työelämän otsikoissa medioissa puhutaan usein ”lasikaton rikkomisesta”. Näin otsikoidaan, kun nainen, jonkin etnisen ryhmän edustaja tai erilaisen sukupuoli-identiteetin omaava valitaan ensimmäistä kertaa (vaativaan) tehtävään, jota on perinteisesti pidetty ”valkoisen heteromiehen hommana”.

Tasa-arvon ja monimuotoisuuden lisääntyessä varmasti yhä useampi lasikatto menee sirpaleiksi. Yritysten monimuotoisuutta – joka oleellisesti liittyy tasa-arvoon – Suomessa ja Ranskassa tutkinut tohtori Jonna Louvrier on useissa artikkeleissaan, haastatteluissaan ja luennoillaan korostanut nimenomaan monimuotoisuutta tasa-arvon luojana yrityksissä.

Louvrier sanoo, että monimuotoisuudella voidaan tarkoittaa eroja esimerkiksi sukupuolessa, etnisessä taustassa, iässä, seksuaalisessa suuntautumisessa tai uskonnossa. Vihjeeksi yrityksille tutkijatohtori antaa, että yrityksen johtamisella olisi pyrittävä edistämään monimuotoisuuden hyötyjä, eikä keskittyä sen haittoihin.  

Tutkijatohtori Jonna Louvrier on luennoinut muun muassa Hankenin johtamisen laitoksella Helsingissä ja on väitellyt tohtoriksi ja tutkinut kansainvälisten instituuttien palveluksessa monimuotoisuuden merkitystä ja johtamista.

– Kyse on monimuotoisuuden tiedostamisesta, arvostamisesta ja hyödyntämisestä. Vaikka syrjimättömyys on jo lakiin perustuva velvoite ja osa vastuullisen yrityksen käytäntöjä, parhaat yritykset näkevät monimuotoisuuden nimenomaan strategisena voimavarana, Jonna Louvrier toteaa Mandatum Life –verkkosivustolla (20.2.2017) julkaistussa Johanna Maaniemen kirjoittamassa artikkelissa.

Arkipäivän totuus

Monimuotoisuus, suvaitsevaisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat kauniita sanoja ja hienoja tavoitteita. Arjen tasolla kuva on usein kuitenkin paljon karumpi. Terveyden ja hyvinvointialan ammattiliitto Tehy teki vuonna 2017 suomalaisten 20–30-vuotiaiden lapsettomien naisten ja miesten parissa mielipidekyselyn tasa-arvoasioista, ja tulos oli hieman synkkä.

Nuoret naiset pelkäsivät yleisesti, että lasten saaminen tai pelkästään raskaaksi tuleminen heikentää heidän urakehitystään ja mahdollisuuksiaan työelämässä. Enemmistö myös epäili, että raskaaksi tulemisen mahdollisuus heikentää vakituisen työn saantia.

Myös osa nuorista miehistä epäili, että isäksi tuleminen heikentää urakehitystä ja työnsaantia.

Tulosten katsottiin vastaavan hyvin suomalaisen työelämän todellisuutta, koska tilastot osoittavat, että määräaikaiset työsuhteet kasaantuvat nuorille naisille ja naiset saavat vakituisen työn miehiä myöhemmin.

Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo totesi tutkimuksen jälkeen, että se antaa surullisen kuvan siitä miten työelämä näyttäytyy nuorille tasa-arvon toteutumisen suhteen.

­­– Asenteiden ja arvojen on muututtava ja rakenteellisia esteitä tasa-arvon ja samapalkkaisuuden tieltä pitää määrätietoisesti raivata, totesi Rauno Vesivalo tuolloin.

Mielenkiintoinen tulos tutkimuksesta oli myös, että naisvaltaisten alojen palkkauksen pitkäjänteistä parantamista kannatti naisista 85 prosenttia ja miehistäkin selvä enemmistö. Kolmetoista prosenttia miehistä oli kuitenkin sitä mieltä, että naisvaltaisilla aloilla pitääkin olla alhaisempi palkkataso kuin miesvaltaisilla.

Epätasa-arvoa jo opiskelussa

Tehyn tutkimus nuorten aikuisten tasa-arvokokemuksista kertoo karua kieltään myös koulu- ja opiskelumaailmasta. Neljännes vastaajista kertoi kokeneensa epätasa-arvoista kohtelua opiskeluaikanaan ja sittemmin myös työelämässä sukupuolensa perusteella.

Eikä tulevaisuuskaan näyttänyt nuorista valoisalta. Neljä kymmenestä naisesta piti vähintään todennäköisenä, että kohtaa ongelmia tasa-arvossa työuransa aikana. Peräti 84 prosenttia naisista ja yli 60 prosenttia miehistä oli sitä mieltä, että työelämän tasa-arvossa on vielä paljon kehitettävää.

Myös eri ammattiliittojen vuosittain saamien tasa-arvoon liittyvien syrjintätapausten valitusmäärät kertovat siitä, että kyselyyn vastanneiden nuorten pelko on oikeutettua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tasa-arvobarometrin mukaan (2017) yli puolet palkansaajanaisista ja neljäsosa miehistä oli kokenut haittaa sukupuolestaan työssä.

Häirintää eri muodoissaan

Uhka ja väkivalta

Työturvallisuus

Henkilöstön perehdyttäminen